Neuropsykiatriset piirteet ovat yleisiä. Voisi sanoa, että meissä jokaisessa on niitä kaikkia - olennaista on niiden määrä samojen korvien välissä ja se, miten vahvana jokin piirre on sattunut kullekin osua. Jos piirteitä ja tyypillisiä haasteita on tarpeeksi monta ja riittävän vahvoina, saa diagnoosin (kunhan diagnostiset kriteerit täyttyvät). Nykyään käytetään termiä neurodiversiteetti kuvaamaan juuri tätä. Olemme kaikki neurodiversiteetin janalla. 

Tässä kolme linkkiä niille, jotka kaipaavat virallista tietoa.

Autismikirjon Käypä hoito -suositus https://www.kaypahoito.fi/khp00137 

ADHD:n Käypä hoito -suositus https://www.kaypahoito.fi/hoi50061

Touretten oireyhtymälle ei ole Käypä hoito -suositusta, tässä linkki erääseen artikkeliin https://www.duodecimlehti.fi/duo12283

Arkea nepsyn kanssa

Ei ole olemassa yksinkertaista mallia siitä, millaista arki on nepsyn kanssa. Kaikki ovat erilaisia. Me kaikki olemme erilaisia.

Jos minun pitäisi nostaa jonkin yksittäinen asia esille nepsyarjesta, nostaisin kuormittumisherkkyyden. Se vaikuttaa moneen arkiseen asiaan ja sen tunnistaminen ja säätely on tärkeää. Meidän kaikkien on tärkeä huolehtia uni- ja ruokarytmistä sekä kuormituksen määrästä, mutta jos on neurokirjolla vahvemmin, ne ovat erityisen tärkeitä. Koska niihin reagoidaan usein herkemmin. 

Kun puoliso on nepsy, se tuo omat juttunsa parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. Autismipiirteisen on vaikea huomata sosiaalisissa tilanteissa eri vivahteita (tai jos hän huomaa, hän ei välttämättä osaa reagoida niihin oikein, jolloin hän valitsee olla neutraali ja reagoimatta - jolloin hän saattaa tulla väärin ymmärretyksi tunnekylmänä tyyppinä). Voi olla vaikea sietää sitä, ettei muut ihmiset toimi kuten hän toivoisi tai on ajatellut tai asia ei mene kuten hän haluaisi. Autismipiirteisen pasmat saattavat mennä sekaisin, jos puoliso haluaakin spontaanisti muuttaa oletettua tai jo sovittua toimintatapaa. ADHD-piirteinen puoliso tai vanhempi saattaa kuormittua monista yhtäaikaisista vaatimuksista ja jäädä lopulta pyörimään paikoilleen kuormittuneena ja jumiutuneena. Asiat jäävät kesken ja sovittuja menoja unohtuu. Aikataulut eivät pidä. 

Toisaalta ADHD-piirteinen puoliso ja vanhempi saattaa olla mahtava tilanteessa, jossa täytyy osata reagoida nopeasti ja keksiä ratkaisu boksin ulkopuolelta. ADHD-piirteinen vanhempi on usein hauska, osaa heittäytyä, on sanavalmis ja huumorintajuinen. Autismipiirteinen vanhempi on minun kokemukseni mukaan usein omistautunut, luotettava ja lojaali, ottaa asioista selvää ja hoitaa omat hommansa. 

Ylläolevat ovat kaikki vain yleistyksiä, mutta nämä tulevat minulla mieleen sen perusteella, mitä olen toiminut terapeuttina erilaisille ihmisille. Ovat sellaisia aika yleisesti esille nousseita piirteitä ja ilmiöitä. 

Nepsyarjelle tuntuu olevan kohtuullisen yleistä myös se, että esim. vanhemmalta ottaa aikaa ymmärtää ja hahmottaa, missä asioissa neurokirjolla oleva lapsi toimii sujuvasti ja mitkä asiat vaativat harjoittelua. Sama lapsi, joka unohtaisi korvansa tyynylle elleivät ne olisi päässä kiinni, muistaa tarkasti, minkä romupinon alle laittoi kaksi viikkoa sitten 2€:n kolikon huoneessaan. Sama lapsi, joka ei muista millään kuukausia vielä yläkoulussakaan oikeassa järjestyksessä ilman apulaulua, osaa sujuvasti hallita rahankäyttöään ja hoitaa mopokorttiasioitaan vain hiukan autettuna.