Minä

Työkokemus on jotain, koulutus on jotain - mutta kuka minä olen?

Terapiaan hakeudutaan yleensä siksi, että on paha olla syystä tai toisesta. Minun tavoitteeni on terapeuttina toimia ja olla niin, että seurassani voisi tuntea olonsa hyväksytyksi ja turvalliseksi. Ajattelen, että muutostyö on mahdollista, mikäli ihminen voi olla riittävän paljon omassa sietoikkunassaan eikä koe oloaan uhatuksi. Asiakkailtani saamani palautteen perusteella olen onnistunutkin tässä. En kuulemma pelkää hankaliakaan asioita tai tilanteita, mutta niiden äärellä pohtiminen ja keskustelu ei ole ollut liian hankalaa tai ahdistavaa. Tiedän itse, että otan asioita puheeksi, mutta minulle on ollut tärkeää kuulla asiakkaan palaute siitä, että olen osannut tehdä sen riittävän lempeästi ja kunnioittavasti. Se on ollut minun tarkoituksenikin. Vastaanotollani saa puhua, pohtia, nauraa, itkeää, kiukutella ja olla vihainen.

Terapeutin löytäminen on arpapeliä. Terapian toimivuus on tutkimustenkin mukaan riippuvainen asiakkaan ja terapeutin yhteistyösuhteesta. Tähän taas vaikuttaa ihan vain ihminen ja persoona - kenen kanssa tuntuu, että tuon kanssa voin työstää omia asioitani. Terapeutin koulutus ja käytetyt metodit ovat tärkeitä, mutta ykkösenä on oikeanlaisen tyypin löytäminen omaksi terapeutikseen. 

Asun Etelä-Pohjanmaalla maaseudulla perheeni kanssa. Vapaa-ajallani luen paljon, soitan, laulan, läärään maalien ja liitujen kanssa ja yritän muistaa liikkua. Olen boheemin ja järjestyksen rakastajan sekoitus; pidän siitä, että sovitut asiat pidetään ja ollaan ajallaan paikalla, mutta työpöytäni on usein kuin lähtevä laiva. Suhtaudun itseeni tosissaan, mutten kovin vakavasti ja rakastan tilannehuumoria.